Lamppuhippa

Lamppuhippa on pimeässä pelattava piilopeli. Erityisen mielenkiintoista peli on syksyn pimeässä ennen lumen tuloa, mutta voi peliä talvellakin pelata. Se toimii parhaiten, jos mukana on vähintään viisi henkilöä. Pelissä etsijällä on lamppu, muilla lamppua ei ole.

Pelin keskuspaikka on tolppa tai joku muu selkeä paikka, jonka luokse löydetyt pelaajat kokoontuvat. Meillä se on katkennut puu. Löydettyjen on oltava korkeintaan kolmen metrin päässä tolpasta.

Etsijä kiertää kävellen talon katsomatta muualle kuin eteensä. Jos ei ole mahdollista kiertää taloa, hän voi vaikkapa laskea sovittuun lukuun. Sillä aikaa muut pelaajat menevät piiloon. Etsijä aloittaa kierroksen tolpalta ja saapuessaan siihen uudestaan hän koskettaa tolppaa ja huutaa “tullaan”.

Tämän jälkeen etsijä alkaa etsiä muita. Hän voi liikkua vapaasti sovitulla pelialueella. Löytäessään jonkun etsijä sanoo löydetyn nimen, jolloin löydetty menee tolpalle.

Piilossa olevat voivat pelastaa kiinnijääneet koskettamalla tolppaa ja huutamalla “kaikki pelastettu” niin kovaa, että etsijä kuulee. Sitten kiinnijääneet ja pelastaja juoksevat piiloon. Etsijä voi heti huutaa kaikkien nähtyjen nimet, hänen ei siis tarvitse palata tolpalle pelastuksen jälkeen. Kun kaikki on löydetty, alkaa uusi kierros.

Jos etsijä huutaa väärän nimen, tulee nimirikko, joka tarkoittaa sitä, että etsijä joutuu kiertämään uudestaan talon (nyt hän voi juosta). Sillä aikaa kaikki kiinnijääneet menevät uudestaan piiloon.

Etsijän lampun on koko ajan oltava päällä eikä hän saa missään vaiheessa peittää sitä.

Lamppuhippaa meillä on pelattu jo 10 vuotta. Se on tullut meidän pelivalikoimaan koulukaverien kautta. Haastetta ja mielenkiintoa peliin saa pukeutumalla mahdollisimman tummiin vaatteisiin (tai valkoisiin lumella), joissa ei ole heijastimia. Parhaimmillaan meillä pelastaja on maannut maastopuvussa tolpan vieressä puskassa - ja ehti pelastaa monta kertaa ennen kuin etsijä hänet huomasi.